In the idyllic landscapes of Finland and other Nordic countries, one can often encounter wooden houses adorned in a vibrant hue known as Falu red (“punamulta”). This iconic color has deep cultural roots and is a testament to the region’s rich heritage.
Falu red finds its origins in Sweden, specifically in the copper mining town of Falun. The vibrant red pigment used in this paint is derived from the earthy Falu copper mines. As a byproduct of copper mining, the waste material known as Falu rödfärg (Falu red paint) became a practical and cost-effective solution for protecting and preserving wooden structures.
Falu red has transcended its functional purpose and become a powerful symbol of Scandinavian culture. The color is strongly associated with rural life, traditional craftsmanship, and a sense of belonging. Its warm, earthy tones blend harmoniously with the natural surroundings, evoking a sense of harmony and connection with nature. Furthermore, Falu red has become an integral part of the national identity of Finland and Sweden, often adorning public buildings, historic landmarks, and even modern architecture.
How to make red oxide paint yourself?
While you can find red oxide paint in stores (at least in Finland and Sweden), it is also possible to make it yourself if you enjoy the craft and want to preserve traditions. Here is one way to make red oxide paint:
Materials:
Red oxide powder
Boiling water
Container for mixing
Stirring tool
Strainer or filter bag/cloth
Optional binder, such as linseed oil or egg yolk (to improve paint adhesion)
Instructions:
Heat the boiling water and pour it into a container.
Add red oxide powder gradually to the water while stirring. Refer to the mixing ratio and water quantity indicated on the package.
Continue stirring until the powder is completely dissolved in the water, resulting in a smooth mixture.
Allow the mixture to cool and settle for some time to let any excess particles settle at the bottom.
Carefully pour the paint into another container, separating the clear paint solution from the sediment at the bottom.
If desired, strain the paint solution using a filter bag or fine strainer to remove any impurities.
If you want to improve paint adhesion or longevity, you can add a binder like linseed oil or a mixed egg yolk to the paint.
Thoroughly mix the paint to ensure the binder is evenly incorporated.
It is important to note that red oxide paint is a traditional paint that does not provide the same level of protective coating as modern paints. It is best suited for painting outdoor buildings, fences, or decorative items.
Be sure to consult the instructions on the red oxide powder package to achieve the best possible results.
Kun keväällä leikkasin ruusupuskat maan tasalle, taustalta paljastui vanha kulahtanut aita. Se on aikoinaan maalattu punamullalla, joten pohdiskelin, että onkohan tässä ryhdyttävä punamullankeittohommiin (ohjeet alla).
Mutta naapurini on testaillut rakennuksiinsa eri maaleja, ja suositteli Virtasen neljän öljyn maalia, joka on yksi harvoista maaleista, jotka soveltuvat vanhan punamultamaalin päälle.
Tämä perinteinen öljypohjainen maali sopii erityisesti ulkokäyttöön. Se on kehitetty suojaamaan ja korjaamaan vanhoja maalipintoja. Sitä voi maalata suoraan vanhan punamultamaalin päälle.
Neljän öljyn maali koostuu linssipellavaöljystä, tärpätistä, titaanidioksidista, ja pigmentistä. Nämä ainesosat takaavat maalille hyvän kestävyyden ja sääsuojan. Maali oli mielestäni helppo levittää ja se muodosti puun pinnalle kauniin mattapinnan. Maaleja myydään valmiiksi sävytettyinä ja valitsin aitaan Wanha punainen -sävyn.
Ennen maalaamista on tärkeää varmistaa, että vanha punamultamalattu pinta on puhdas ja hyvässä kunnossa. Omalle aidalleni tein keväällä homepesun, mutta olisi pitänyt heti maalata, koska ympäröivistä puista ja puskista oli kertynyt taas roskaa (kuten tuomista hämähäkinseittimäistä kamaa, joka piti harjata pois).
Ja siitä kunnosta. Aitani ei ole todellakaan hyvässä kunnossa, mutta tämän maalauskerran onkin tarkoitus olla viimeinen saattohoito. Seuraava toimenpide tulevaisuudesta on varmasti purku.
Kuinka voi itse valmistaa punamultamaalia?
Varsinaista punamultamaalia saa toki kaupoista, mutta sitä voi valmistaa itsekin, jos pitää hifistelystä ja perinteiden säilyttämisestä. Tässä on yksi tapa valmistaa punamultamaalia:
Tarvikkeet:
Punamultajauhe (saatavilla rautakaupoista tai maalikaupoista)
Kiehuvaa vettä
Astia sekoittamista varten
Sekoitusväline (riippuen annoksen koosta, mutta pieniin annoksiin esim lusikka)
Siivilä tai suodatinpussi/kangas
Tarvittaessa sideaine, kuten pellavaöljy tai munankeltuainen (parantamaan maalin tarttuvuutta)
Ohjeet:
Lämmitä kiehuvaa vettä ja kaada se astiaan.
Lisää punamultajauhetta veteen vähitellen, samalla sekoittaen. Katso sekoitussuhde ja veden määrä pakkauksesta.
Jatka sekoittamista, kunnes jauhe on kokonaan liuennut veteen ja saat tasaisen seoksen.
Anna seoksen jäähtyä ja levätä jonkin aikaa, jotta ylimääräiset hiukkaset laskeutuvat pohjalle.
Kaada maali varovasti toiseen astiaan, jotta saat erotettua selkeän maaliliuoksen ja voit jättää sedimentin pohjalle.
Voit siivilöidä maaliliuoksen suodatinpussin tai hienon siivilän avulla, jos haluat poistaa mahdolliset epäpuhtaudet.
Mikäli haluat parantaa maalin tarttuvuutta tai säilyvyyttä, voit lisätä siihen sideainetta, kuten pellavaöljyä tai sekoitetun munankeltuaisen.
Sekoita maali huolellisesti, jotta sideaine sekoittuu tasaisesti.
On tärkeää muistaa, että punamultamaali on perinteinen maali, joka ei tarjoa samanlaista suojaavaa pinnoitetta kuin modernit maalit. Se sopii parhaiten esimerkiksi ulkorakennusten, aitojen tai koriste-esineiden maalaamiseen.
Kannattaa myös tarkistaa ohjeet punamultajauhepakkauksesta, jotta saat parhaan mahdollisen tuloksen.
Olen kaupungeissa ja kerrostaloissa asuessani kerännyt kompostijätettä oikeastaan aina, kun biojäteastia on vain ollut taloyhtiössä saatavilla. Landelle muuton jälkeen kuitenkin havahduin siihen, että nythän tämä homma on hoidettava itse.
Ja nyt, kun olen ryhdistäytynyt puutarha-asioiden suhteen, lopputuotokselle eli kompostimullalle on jopa käyttöä. Olen keittiössä yhtä taitava kuin pihanhoidossa. Sen vuoksi lasten ruokaa päätyy usein lattialle tai jää lautaselle. Ruuantähteiden jalostaminen kompostimullaksi ei ole henkisesti niin tuskallista kuin niiden heittäminen sekajätteeseen (tai syöminen syöttötuolin alta).
Viime kesänä ostimme pihaan Kekklilän Kotikompostorin (230 l).
Kekkilä Kotikompostori: hyvät ja huonot puolet
Plussat
Helppo käyttöönotto. Kekkilä Kotikompostorin mukana tuli hyvät käyttöohjeet, joiden mukaan syksyllä ryhdyin toimeen. Pohjalle puutarhasta oksia ja lehtiä, päälle kompostikuiviketta ja sitten vaan suoraan biojätekäyttöön.
Kompostori on valmistettu kestävästä ja kierrätettävästä muovista ja sen ulkopinta on UV-säteilyä kestävää materiaalia. Ja kilpailijatuotteisiin verrattuna oli omaan silmään myös tyylikkäin väriltään ja muotoilultaan.
Kompostorin kansi on tiivis ja estää hajujen leviämisen sekä estää ylimääräisten asukkien pääsyn kompostiin.
Miinukset
Tuotekuvauksessa lukee: “Suuri tilavuus ja paksu lämpöeristys mahdollistavat kompostorin ympärivuotisen käytön.” Kaikki sujui hyvin kunnes tuli sellaiset säät, että ensin oli kosteaa ja sitten pakkasta. Tuolloin kansi jäätyi kiinni, eikä sitä saanut enää helposti auki. Enkä väkisiinkään viitsinyt vääntää, koska kansi on styroksia. Eli täytyy ehkä miettiä sijainti vielä uudelleen, niin ettei kannen päälle tipu esim. sadevettä.
Alalokero, josta lopullinen komposti otetaan on kätevä, mutta olisi hienoa, jos kompostin ottamisvaiheessa saisi jotenkin “eroteltua” alaosassa olevan kompostimullan ja yläosan biojätteen, jonka maatumisprosessi on vielä kesken. Olisko se sitten esim jonkinlainen “välilevy”, joka työnnetään kompostiin siksi aikaa kun alaosan kompostit otetaan pois. En tiedä. Tässä ilmainen tuotekehitysajatus vireille.
Mutta tiivistettynä: jos minä sain tästä kompostorista käyttökelpoista ainesta, niin saat sinäkin.
Note to self: ei kannata laittaa munankuoria tai avokadon kuoria kompostiin. Tai jos laittaa ne kannattaa ehkä murskata / leikata ensin pienemmäksi.
Kaksi tapaa kompostoida: aktiivinen ja luonnollinen prosessi.
Aktiivisessa kompostoinnissa massaa sekoitetaan, ilmastetaan ja kostutetaan säännöllisesti. Luonnollisessa kompostoitumisprosessissa kiinnitetään huomiota kompostimassan rakenteeseen. Kompostoria täytetään kerroksittain. Karkeampaa kompostoituvaa ainesta, kuten oksasilppua, haketta, turvepohjaista kuiviketta sekä biojätettä lisätään sopivassa suhteessa. Näin säännöllistä sekoitusta tai ilmastusta ei tarvita, sillä ilma kiertää kompostimassassa luonnollisesti.
Molemmissa kompostointitavoissa kompostorin jatkuva täyttäminen on tärkeää. Näin pieneliöillä on ravintoa, jonka avulla ne lisääntyvät ja pitävät kompostoitumista yllä. Itse olen luonnollisen tyylin kannalla, koska en aktiivisesti muista enkä jaksa käydä sekoittamassa kompostiani.
Pihamaallamme on näyttävä pensasmustikkaryteikkö, josta vuosittain tulee kiitettävästi satoa. Mutta: pensaiden ympärillä on niin paljon heinää, että ajatuskin pusikossa vierailusta saa minut vainoharhaiseksi punkkien suhteen. Teimme aviomiehen kanssa parin tunnin pikaraivauksen. Se eteni näin:
Poistettiin ympärillä oleva verkkoaita.
Leikkasin puskista kuivuneet oksat pois ja olis sinne eksynyt muutama ruusukin, jotka – jo suurella kokemuksella – napsaisin pois.
Haravoin kuivat heinät ensin normaalilla haravalla pois.
Vedettiin trimmerille loput heinät. Käytin kyseistä laitetta ensimmäistä kertaa ja yllätyin, että raajani ovat yhä tallella ja laite on yhä ehkä sen jälkeenkin.
Haravoin vielä heinät ja lehdet pensaiden juurelta.
Lopuksi laitettiin aita takaisin paikoilleen ja suoristettiin sitä. Samalla tehtiin aitaan portti, koska aikaisemmin on pitänyt kiipeillä aidan yli ja sen myötä aita oli mennyt erittäin mutkalle.
Vielä voisi juurelle lisäillä esim kuorikatetta, mutta pohjalla on alunperin jotain muovipressua, joten ei ole tullut kovin suurta rikkaruohoprobleemaa.
Luotettavien tietolähteiden (naapureiden) mukaan pensasmustikka kannattaa leikata alas noin joka kolmas vuosi, jotta se pysyy tuuheana ja terveenä. Tuolloin vanhat oksat leikataan pois ja jätetään vain uudemmat ja terveemmät oksat kasvamaan. Tämä auttaa kasvia uudistumaan ja tuottamaan paremman sadon. Tätä en kuitenkaan vielä raaskinut tehdä!
Kun leikkasin kauniit ruusupensaani, huomasin aidan niiden takana tarvitsevan kasvojenkohotuksen. Aita on vanha ja osittain lahonnut, mutta eipä tässä kellään ole aikaa tai rahaa rakentaa uutta aitaa! Päätin tehdä vain pienen kasvojenkohotuksen maalaamalla punaisen osan (toinen puoli on naapurin puolella). Mutta ensin: homepesuaine.
Home ja sammal vahingoittavat ja lahottavat puuta, jos niitä ei käsitellä pois. Onneksi homepesu on suhteellisen yksinkertainen prosessi, joka voidaan tehdä käyttämällä homepesuainetta. Tässä suurin piirtein miten se tehdään:
Suojaa ympäristösi – ja itsesi
Ennen aloittamista poista kaikki esineet käsiteltävän puupinnan läheltä ja suojaa (tai puhdista) ympäröivä alue estääksesi esim. istutuksia vaurioitumasta. En tehnyt tätä, joten todennäköisesti ruusupensaani ovat nyt kuolleet. Sinun tulisi myös käyttää kumihanskoja ja suojalaseja (aine on yleensä voimakas, klooria sisältävä pesuaine).
Valmistele valkaisuaine
Laimenna pesuaine vedellä ohjeiden mukaisesti (riippuen tuotteesta). Käytin Detroit homesienipesuainetta Puuilosta. Rakas aviomieheni hankki sen minulle syntymäpäivälahjaksi. Hän tietää todella, mitä nainen tarvitsee! 😉
Harjaa, anna vaikuttaa, huuhtele, harjaa
Lue tuotteen ohjeet, koska vaikutusaika saattaa vaihdella tuotemerkin mukaan. Levitin pesuaineen maaliharjalla ja annoin sen vaikuttaa muutaman minuutin. Tämä antaa valkaisuaineelle aikaa imeytyä ja hajottaa (toivottavasti) homesienen, ainakin pinnasta.
Harjaa ja huuhtele
Huuhtelin käsitellyn alueen kastelukannulla (koska lähellä ei ollut letkua tai painepesuria) ja harjasin kaiken sammaleen ja homeen pois – paitsi naapurin puolelta, koska en halunnut tunkeutua heidän ruusupensaisiinsa.
Kun olet hieronut pinnan puhtaaksi, huuhtele se perusteellisesti vedellä poistaaksesi jäljelle jääneen pesuaineen. Jos käytät painepesuria, käytä sitä hyvin matalalla paineella.
Anna kuivua
Aion antaa aidan kuivua muutaman päivän ja odotan lämpimämpää säätä ennen kuin maalaan sen – koska Suomi ja -4 astetta tänä aamuna.
Yhteenvetona, homesienen ja sammaleen pesu puupinnalta valkaisuaineella on yksinkertainen prosessi. Mutta jälleen kerran, jos et halua sokeutua tai saada vakavia ihovaurioita, suojaa silmäsoi ja kätesi. Ja ruususi.
To provide the best experiences, we use technologies like cookies to store and/or access device information. Consenting to these technologies will allow us to process data such as browsing behavior or unique IDs on this site. Not consenting or withdrawing consent, may adversely affect certain features and functions.
Functional
Always active
The technical storage or access is strictly necessary for the legitimate purpose of enabling the use of a specific service explicitly requested by the subscriber or user, or for the sole purpose of carrying out the transmission of a communication over an electronic communications network.
Preferences
The technical storage or access is necessary for the legitimate purpose of storing preferences that are not requested by the subscriber or user.
Statistics
The technical storage or access that is used exclusively for statistical purposes.The technical storage or access that is used exclusively for anonymous statistical purposes. Without a subpoena, voluntary compliance on the part of your Internet Service Provider, or additional records from a third party, information stored or retrieved for this purpose alone cannot usually be used to identify you.
Marketing
The technical storage or access is required to create user profiles to send advertising, or to track the user on a website or across several websites for similar marketing purposes.
